Loressa esiintyvät paikat

- Velhosuku Fennonien kartano Skotlannissa, lähellä Torridonia.

      

Kuppila ja leipomo Tylyahossa. Vastikään toisen omistajansa menettänyt kellarikerroksen viehättävä ja lämminhenkinen kuppila tarjoaa sesongin mukaan muuttuvia erinomaisia piirakoita. Herra Roosajuuri, jäljelläoleva omistaja, on herttainen vanha mies jolta Tylypahkan vanhemmat oppilaat tietävät saavansa aina ylimääräisen tujauksen kermavaahtoa kaakaoonsa.

Kesäherkkuja ovat mm. Rosmariini-kinkkupiiras ja marjamehut
Kevätherkkuja ovat mm. Nokkospiirakka ja talviomenamehu
Syksyherkkuja ovat mm. Kurpitsapiirakka ja kurpitsakaakao kanelilla
Talviherkkuja ovat mm. Marjapiiraat ja maustettu tonttuviini

Lintukoto (engl. the Aviary) on Wyllonin velhoperheen viktoriaaninen sukukartano, joka sijaitsee Aberaeronin kaupungissa, Ceredigionin kreivikunnassa Walesissa. Lintukodon historia ulottuu satojen vuosien päähän ja sitä ympäröivä maa-alue on kuulunut velhosuvulle vähintään yhtä kauan; sanotaan, että suvun perustajajäsen sai haltuunsa nykyisen maa-alueen tai ainakin osan siitä peräti jo 1100-luvulla. Lintukoto on muuttunut aikojen saatossa valtavasti. Kartano omaksui kuitenkin nykyisen muotonsa vasta 1800-luvulla, jonka aikana sitä myös laajennettiin runsaasti. Käytännössä 1900-luvun alusta alkaen Lintukoto ei ole muuttunut ulkoapäin juuri lainkaan, vaan se on säilyttänyt hurmaavan olemuksensa yhä tähän päivään asti. Lintukotoa ympäröivät näyttävät vehreät puutarhat, joita vartioivat lumotut gargoilit.

Lintukoto on historiansa aikana jakanut paljon mielipiteitä, eikä suinkaan syyttä. Sen asukkaat ovat tyypillisesti hiljaisia ja vaatimattomia, eivätkä he tee itsestään suurta mekkalaa kodin ulkopuolella. Jopa itse suvun patriarkka Selwyn Wyllon on muihin yhtä vanhoihin velhosukuihin nähden harvinaisen askeettinen yksilö, joka sitä paitsi halveksuu rahanahneutta ja turhamaisuutta. Silti suku jakaa mielipiteitä kiistanalaisella historiallaan, johon kytkeytyy lukuisia vaarallisia pimeyden velhoja ja heidän kannattajiaan. Tässä suhteessa Lintukodon asukkaat eivät ole kovin hiljaisia ja vaatimattomia: he ovat tiettävästi ajautuneet historian sille puolelle, jonka mielestä pimeyden voimien ansiosta velhomaailma on saavuttanut mahtinsa ja tulee myös ylläpitämään sitä.

Kaikkein parhaiten Lintukoto on tunnettu surullisenkuuluisista auguureistaan, joiden murheellinen huhuilu kantautuu jopa lähialueelle eksyvien jästien korviin. Suku ei myy lintujaan, vaan pitää niitä lemmikkeinä. Niitä pidetään Lintukodon läheisyydessä olevassa aviaariossa, jossa ne saavat lennellä vapaasti. Monet vierailijat valittavat niiden äänekkäästä huhuilusta, mutta asukkaat ovat tottuneet niiden kovaääniseen olemassaoloon. Käytännössä auguurit huhuilevat joka kerta ennen sadetta. Siksi niiden avulla ennustetaankin säätä. Auguuri on myös leimannut Lintukodon mainetta siihen liitettyjen uskomuksien vuoksi: entisaikoina koko paikkaa kierrettiin kaukaa, koska auguurin huhuilun uskottiin olevan kuoleman enne. Tämä uskomus on nykyään kuitenkin vanhentunut, eikä vanhempikaan velhoväki enää kavahda sitä.

Lintukodon suomenkielinen etymologia on anatopistinen, eikä sitä ole mielekästä huomioida roolipelissä. Englanniksi sen nimi on the Aviary, joka viittaa lintuille rakennettuun suureen häkkiin. Suomalaisessa kansanperinteessä lintukoto on kuitenkin myyttinen paikka, joka sijaitsi kaukana etelässä ja lounaassa, maailman reunalla tai kohdassa, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtaavat. Muuttolinnut muuttivat talveksi lintukotoon linnunrataa seuraten, ja ihmissielukin saattoi ehkä vaeltaa sinne kuoltuaan. Puhekielessä lintukodolla tarkoitetaan yleensä pientä, turvallista ja kotoisaa paikkaa tai aluetta. Nimi on pohjimmiltaan ironinen: Aberaeron, jossa Lintukoto sijaitsee, juontaa juurensa walesilaisen sodanjumalan Aeronin nimeen. Tämä vihjaa pinnan alla kytevästä konfliktista, joka vaivaa Lintukodon asukkaita.