Päivän Profeetta 01.11.2021

Portsmouthin sataman paljon puhututtaneet tapahtumat ovat saaneet jatkoa, kun Ison-Britannian ja Irlannin taikaministeriön tietoisuuteen raportoitiin kuukausia sitten useita yhtä puhututtavia murhia, joiden uhreiksi lukeutui mm. Perrinin velhoperhe. Päivän Profeetan saamien tietojen mukaan Valentina ja Jesse Perrin löydettiin brutaalisti murhattuina kotoaan Banchoryn kaupungissa, Skotlannissa, mutta heidän alle kymmenvuotiaan lapsensa Henry Perrinin ruumista ei ole vielä löydetty, eikä toimitus ole saanut vielä tarkempaa tietoa hänen kohtalostaan. Myös useiden jästien ruumiita on löydetty vastaavanlaisista olosuhteista.

Taikaministerin kanslia piti yhdessä auroriviraston ylimmän johdon kanssa aikaisemmin viikolla tiedotustilaisuuden, jossa ministeriön atrium-aulassa vahvistettiin julkisuudessa levinnyt epäilys ihmissusien osallisuudesta viimeaikaisiin veritekoihin. Murhista aloitettu auroritutkinta on kuitenkin yhä käynnissä, eikä tietoa ole tähän mennessä levinnyt julkisuuteen kuin hyvin rajatusti. Lisäksi tiedotustilaisuuden yhteydessä julkaistiin tekijän etsintäkuulutus, joka löytyy viikon alkaessa useiden velhoasumuksien läheisyydestä.

Päivän Profeetan toimitus tavoitti auroripäällikkö Falcon Scottin, joka antoi lisätietoa tekijästä. "Tiedämme, kenen kanssa olemme tekemisissä ja tutkinta edistyy ennätysvauhtia. Murhien takana liikkuu vahvistetusti ihmissusikultti, joka tunnetaan nimellä Grace of Hekate. Aurorivirasto on tietoinen myös siitä, että murhaaja, joka Britanniaan on tunkeutunut esiintyy nimellä Fera Leto", hän kertoo toimitukselle. "Aurorivirasto kuuluttaa, että kaikki jotka tietävät tästä nimestä tai ovat kuulleet siitä ottavat välittömästi yhteyttä taikalainvartijaosastoon. Aurorivirasto myös muistuttaa, että lykantropian kanssa täytyy aina olla varovainen. Vetoan kanssa taikaverellisiin ja haluan, että ilmoitatte kaikki tuntemanne lykantropiaa sairastavat taikalainvartijaosastoon yhteisen turvallisuuden puolesta."

Perrinin velhoperheen murhaa tutkineet aurorit kuvailevat Skotlannin maaseudulla sijaitsevaa taloa ja siellä odottanutta näkyä "niin kammottavaksi, että kuvan saa mielestään pois vain muistiloitsuin". Kun tieto brutaaleista murhista ja laajasta auroritutkinnasta levisi ennen pitkää julkisuuteen, ei kulunut kauaakaan, kun tekijän henkilöllisyyttä alettiin spekuloimaan koko velhoyhteisön keskuudessa. Myös lisääntynyt yhteydenpito jästimaailmaan on herättänyt huomiota. Taikaministeri otti kuukausi sitten yhteyttä jästien pääministeriin varoittaakseen häntä salaisuussäädöksen vaarantumisuhasta ja lisääntyneestä yhteistyön tarpeesta.

Taikaolentojen sääntö- ja valvontaosastoon kuuluva otusjaosto ei ole suostunut kommentoimaan tapahtunutta, vaikka niin taikaministerin kanslia kuin auroriviraston johto on vahvistanut tekijän olevan vaarallinen ihmissusi, jolla on kytköksiä kansainväliseen rikollisuuteen. Viikon alussa pidetyn tiedotustilaisuuden mukaan on syytä epäillä, että viimeaikaisten brutaalien murhien takana on sama tekijä.



Huckbeen arvostettu ja kunnioitettuun ikään ehtinyt Berdita Huckbee on ilmoittanut luopuvansa johtoasemastaan tyystin. Tämä ärhäkkä ja sanavalmis noita tunnetaan lämpimästä mutta karvaan totuuden terällä teroitetusta kielestä, mutta nyt on aika siirtää katse uuteen sukupolveen. "Olen liian vanha ja väsynyt kuunnellakseni nuorempien sukupolvien ongelmia. Selvittäkööt itse, hittoako minua kiinnostaa", toteaa itse rouva Huckbee. Tottahan se on, että kovin painavaa velkakasaa ei noita jälkeensä jätä, kenties vain velkakoirat pysyttelevät kaukana tiluksia vartioivien gäätien ansiosta! Päivän Profeetan toimittajatkin saivat kokea gäätän uskollisen vartiointivietin.

Kuka suvun pääksi on nousemassa, on suvun nuoremmasta päästä oleva vesa. Rouva Huckbee varmasti talloo mielellään omien lapsiensa varpaille jättäessään heidät kokonaan laskuista. Päivän Profeetta pitää korvat höröllä ja kissansilmät terävinä tarkkaillessaan Huckbeen uutta päätä, Cassius Huckbeeta. Tälle velholle ei varmasti charmia voi purkista pukea enempää päälle, ja vielä ansioitunut akateemikko. Eikä tällä komealla paholaisella ole edes sormusta sormessa! Toimittajankin teki mieli aivan viuhkalla viilentää itseään.


Viikonlopun kurpitsajuhlan aikaan lähtivät liikkeelle niin taikaverelliset kuin jästitkin. Ministeriön haiskuartikloiden päivityksistä artikkelia tehnyt Päivän Profeetan toimittaja Libertía Fernvale joutui siirtymään ruuhkaisalta Viistokujalta ministeriön tiloihin käyttäen jästien puolelta Lontoossa kulkevaa taikareittiä. Raportti haiskuihin liittyvistä lakimuutoksista muuttui, kun Fernvale joutui keskelle jästien varastamaa taikajuhlaa, jossa jästilapset juoksentelivat pitkin katuja suippohatut päässään. Lisäksi aikuiset jästit tekivät pilkkaa aaveiden traditioista pukeutumalla silvottuihin lakanoihin, jotka vihjaavat lähinnä makuuhuonetragediaan.

Jästien harjoittama velhokulttuurin varastaminen on vain yksi monista mätäpaiseista, joita jästit ovat vuosien mittaan harjoittaneet. Jokainen itseään kunnioittava noita ja velho tuntee noitavainot ja -rovioit vähintäänkin historiankirjoista, jos ei ole koskaan laskenut kukkia vainotun sukulaisen haudalle. Vuosia jatkunut vaino ja pelko on vaihtunut oksettavaan juhlaperinteen fetisoimiseen, jossa jästit nostavat pikku puotiensa ikkunoille kurpitsalyhtyjä, kuten velhoväki on tehnyt vuosia ennen heitä, ja mikä pahinta - jästien "kaapukaupat" ovat täyttyneet halvoista velhomaailman kaapujen ja hattujen replikoista.

Toimittaja Fernvale vieraili yhdestä näistä "kaapukaupoista" dokumentoidakseen havaintojaan. Kurpitsajuhla perheen kanssa jäi väliin, kun Fernvale joutui miltei jästien tallomaksi täpötäydessä "kaapukaupassa", jossa jästit harjoittivat mitä primäärisimpiä taistelukeinoja, repimisestä ja tönimisestä huutamiseen. Se, mitä jästikaupan hyllyille oli vielä jäänyt, oli kenen tahansa velhon tai noidan silmään joko naurettavan rumaa tai naurettavan kallista. Toimittajan mukaan kaupassa myytiin muun muassa kahden jästipunnan eli reilun neljän sirpin ja kahdeksan sulmun hinnalla suippohattuja, jotka oli "koristeltu" naurettavilla muovisilla hämähäkeillä ja jonkinlaisella villalla, jonka ilmeisesti piti esittää akromantellan seittiä.

Päivän Profeetan toimitus on havainnoistaan äärimmäisen huolissaan: jästien levitessä yhä enemmän ja enemmän ympäri Lontoota ja koko maata, ajaen hyvät, puhdasveriset suvut vanhoista kartanoistaan ja aiheuttaen ongelmia suojaloitsuja ylläpitäville, kehtaavat jästit vielä kaiken kukkuraksi ilotella velhoyhteisön historialla ja kulttuuriperinnöllä.

Jästien arvot ovat vinksallaan, sen tietää kuka tahansa, mutta sen lisäksi, että jästit pukeutuvat ryöstetyn juhlan aikana halpoihin replikoihin, jotka esittävät velhoyhteisölle kulttuurillisesti äärimmäisen tärkeitä, usein mittatilaustöinä tehtyjä ainutlaatuisia vaatekappaleita, he ovat kääntäneet kaikki velhoyhteisön arvot päälaelleen. Päivän Profeetta havaitsi muun muassa vampirismin ja lykantropian romantisointia. On täysin tiedettyä, että ihmissudet ovat yksi suurimmista vaaroista koko taikamaailmassa, suorastaan epäluotettavia ja koirien tapaan yhtä ajattelemattomia raakalaisia, ja kuin hieroakseen tätä pelkoa ja kauhua velhojen ja noitien kasvoihin, jästit viestivät selkeästi pitävänsä näiden otusten puolia.

Seuraavaksi Ison-Britannian ja Irlannin velhoyhteisö saa varmaankin kuulla, että jästit ovat päättäneet peitellä noitarovioita, joihin heidän esi-isänsä ovat osallistuneet, tai alkavat kenties liittoutumaan ajattelemattomuuksissaan surkkien kanssa uhkaillakseen kunnollisuutta ja perinteitä vaalivan velhoyhteisön tulevaisuutta.


Azkabanin velhovankilaan tuomittu Noel Quinton on armahdettu taikaministerin toimesta 12. lokakuuta, ja hänen vapautuksensa ankeuttajien vartioimasta linnakkeesta tapahtuu aikaisimmiten jo ensi viikolla. Asiasta uutisoi ensimmäisenä taikaministerin kanslia, joka perustelee armahduspäätöstä "valitettavalla erehdyksellä, jonka velhoneuvosto teki vuosia sitten äänestäessään Noel Quintonin tuomiosta". Hänen tuomionsa mitätöitiin vähän aikaa sitten. Ministeriön entinen alainen Noel Quinton tuomittiin vuosia sitten elinkautiseen vankeuteen rikoksistaan Ison-Britannian ja Irlannin taikaministeriötä asettamia taikalakeja vastaan.

Vuosia myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että Azkabaniin tuomittu velho toimi rikoshetkellä komennuskirouksen alaisena. Päivän Profeetan saamien tietojen mukaan päätös armahduksesta on ollut taikaministeriön asialistalla jo hieman yli vuoden, mutta käytännön järjestelyiden osalta armahduksen toteutuminen on viivästynyt. Velhoneuvoston keskuudessa armahdus herätti paljon keskustelua. "Jos emme vapauta Quintonia, velhoyhteisön luottamus oikeusjärjestelmäämme horjuu", kertoo neuvoston vanhin. "Jos puolestaan vapautamme hänet, niin luottamus horjuu siltikin, koska Azkabanin palautuksia tapahtuu ani harvoin. Tässä tilanteessa ei voi voittaa."


Irlannin kaakkoisosassa vuosikymmeniä lahonnut sukukartano on viimein löytänyt uudet asukkaat. Aiemmin O'Deorainin velhosuvulle kuulunut kartano tyhjeni suvun liekin himmetessä jo useampi sukupolvi sitten, minkä jälkeen viktoriaaninen velhokoti on jäänyt ränsistymään ja joutunut muun muassa jästien ilkivallan kohteeksi suvun langettamien suojaloitsujen alkaessa hapertua.

Gytmooren suku on nyt kuitenkin jättänyt kartanosta, sivurakennuksista sekä kahden hehtaarin maa-alueesta, ostotarjouksen. Päivän Profeetta tavoitti rouva Solaris Gytmooren kommentoimaan ostopäätöstä sukunsa matriarkan seuraajana. "Sukumme on asunut vuosisadat meren tuolla puolen, mutta olemme pitäneet kanavamme auki kotimaahan. Alun perin sukuni jätti Irlannin rannikon jästien murhanhimoisen noitavainon takia, jonka yhteydessä menetimme silloisen sukulinnan sekä perheen pään. Haluamme aloittaa puhtaalta pöydältä ja näyttää, kuinka saamme vanhan kartanon nosuemaan feeniksin lailla tuhkistaan ja uudistamme sen kruununjalokiveksi, joka se on aiemmin ollut."

Rouva Gytmoore perheineen on alkuun talon ensimmäinen asukas, mutta oletettavissa on, että loputkin vanhan linjan suvusta muuttavat ajallaan kartanon maille. Toimittajan vierailulla Irlantiin noitajohtoinen talous toi esille suunnitelmat aluevaltauksiin brittiläisen arvotaiteen markkinoilla sekä Karibianmeren taikaolentojen tuonnin saralla.


Irlantilainen oopperalaulaja Fidelma Devine esiintyi perinteisesti kuluneena juhlaviikonloppuna Taikahuilu-oopperassa Yön kuningattarena, joka saapuu tyttärensä Paminan luo ja vaatii häntä surmaamaan Sarastro-velhon veitsellä ja viemään häneltä auringonkehrän, hänen mahtinsa symbolin. Fidelma Devine on esiintynyt Yön kuningattaren roolissa pian jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänen esiintymistään pahana äitihahmona odotettiin velhoyhteisön keskuudessa kovasti, nimittäin viikonlopun näytökset keräsivät ennätysmäärän velhoyleisöä sitten kymmeneen vuoteen.

Britteinsaarten kenties kuuluisin sopraano on vuodesta toiseen ihastuttanut ja vihastuttanut velhoväkeä. Tylypahkan jälkeen Velhojen teatteritaiteiden akatemian käynyt ja sieltä nuorena kuuluisuuteen kohonnut Fidelma Devine ei jättänyt ketään kylmäksi voimakkaita tunteita herättävällä esiintymisellään, josta puhutaan ihannoivasti myös kanaalin toisella puolella. "Jos irlantilaiset pahattaret laulaisivat yhtä upeasti, ja korvani suinkin kestäisivät sen, ostaisin välittömästi lipun ensimmäiseen näytökseen", toteaa ranskalainen turisti perjantai-illan näytöksen jälkeen. "En murehtisi poismenoani."

Päivän Profeetan toimittaja tavoitti itse oopperadiivan ennen perjantai-illan esiintymistä ja kysyi, miksi Yön kuningatar vetoaa yhä vuodesta toiseen oopperakävijöihin. "Rooli ei ole suinkaan helppo, itse asiassa Der Hölle Rache eli Yön kuningattaren toinen aaria on tunnettu haastavuudestaan. Mutta Yön kuningatar vetoaa kävijöihin myös muista syistä. Yön kuningattaren ja Sarastron roolit edustavat enemmän ajattomia periaatteita - Yön kuningatar pimeyttä, luonnon voimaa, feminiinisyyttä ja Sarastro valoa, järjen voimaa ja maskuliinisuutta - kuin todellisia eläviä henkilöitä. Tällaiset roolit ovat tyypillisiä opera serian eli traagissävytteisen oopperan piirissä."

Kysyttäessä oopperan alkuperästä Fidelma Devine tyytyy vain hymähtämään lehden toimitukselle. "Moni kävijä havahtuu vasta jälkikäteen siihen, että Taikahuilu on jästien ooppera. Mutta se ei ole estänyt minua laulamasta, saatika katsojia nauttimasta siitä. Ooppera kääntyy erinomaisesti myös meidän maailmaamme - kerta sitä ei edes tunnisteta jästien säveltämäksi. Ehkä sen alkuperäinen säveltäjä tiesi jotain velhomaailmasta. Sitä voivat historioitsijat pohtia", pohtii oopperadiiva ennen poistumistaan.

Oopperan tapahtumat sijoittuvat sadunomaiseen maailmaan. Tapahtumapaikkoina ovat Yön kuningattaren hallitsema metsä sekä Sarastron hallitsema Viisauden temppeli. Prinssi Tamino lähtee Yön kuningattaren palveluksessa pelastamaan tämän tytärtä Paminaa pahalta Sarastro-velholta. Viisauden temppelissä kuitenkin selviää, että Sarastro onkin vanginnut Paminan pelastaakseen hänet pahalta äidiltään. Lopuksi rakastavaiset Tamino ja Pamina vihitään Viisauden temppelin mysteereihin.