Nephilia Beldam
Sivu 1 / 1
Nephilia Beldam
Nimi: Nephilia Beldam (Etunimi viittaa Nephila-nimisiin hämähäkkeihin, jotka tunnetaan kyvystään kutoa jättimäisiä verkkoja. Niiden nimi tulee kreikankielestä ja tarkoittaa osuvasti kiintyneisyyttä kehräämiseen. Sukunimella on puolestaan kaksi vastakkaista merkitystä jaetun etymologian pohjalta: keskienglannin beldam ja ranskan belle dame tarkoittavat kummatkin kaunista naista, mutta beldame on myös vanhentunut ilmaisu rumalle ja vanhalle eukolle tai noidalle. Lisäksi Beldam viittaa Coraline-elokuvan samannimiseen antagonistiin, joka muuttuu hämähäkiksi.)
Ikä: 37
Sukupuoli: Nainen ♀
Verisääty: Puoliverinen
Siviilisääty: Naimaton
Seksuaalinen suuntautuminen: Aseksuaali
Hiusten väri: Mustat, vihreät latvat
Silmien väri: Tummat
Kansalaisuus: Britannian kansalainen
Äidinkieli: Brittienglanti (lontoolainen murre)
Status: Aktiivinen
Faceclaim: FKA Twigs
Mörkö: Ei tiedossa
Suojelius: Kykenemätön loihtimaan suojeliusta
Ammatti: Myrkynkeittäjä
Erikoistuminen: Kaikki vähänkin ministeriön säätelemä, pimeä taikuus
Tupa: Luihuinen
Taikasauva: Poppelia, 12½ tuumaa, ydin kelpin häntäjouhi, kohtalaisen taipuisa
Perhe: Ei perhettä
Luonne: Nephilia kasvoi lähinnä epätasapainoisen äitinsä Megairan kasvattamana, koska hänen jästi-isänsä oli voimakkaan lemmenjuoman vaikutuksen takia poissaoleva ja kaikin puolin etäinen isähahmo. Lemmenjuoman vaikutuksen alaisena hänen isänsä rakasti hänen äitiään, mutta ei tytärtään. Ilman lemmenjuomaa vaikutus oli päinvastainen. Nephilia oli lapsuudessaan itsetunnoltaan heikko, vetäytynyt ja äärimmäisen herkkä. Siitä huolimatta hän oli poikkeuksellisen älykäs, mikä näkyi hänen erinomaisessa koulumenestyksessään. Sama piirre on kantautunut läpi hänen koko elämänsä: Nephilia on helposti aliarvioitavissa vaatimattoman taustansa ja ulkomuotonsa perusteella, jos hänestä ei näe pintaa syvemmälle. Tosi asiassa hän on hyvin viekas ja keinotteleva noita, jonka lajitteluhattu osasi laittaa Luihuiseen enemmän kuin yhdestä syystä. Hänen heikkouksiin kuuluu äidiltään omaksuttu itseinho, joka vaikeuttaa usein hänen lähestyttävyyttään. Nephilian perusfilosofian mukaan yleensä tarkoitus pyhittää keinot, kunhan keinoihin ei sisälly ystävien uhraamista oman edun tavoittelun nimissä. Hän on usein kaikkien muiden paitsi tuntemiensa suhteen varautunut ja epäileväinen, mutta luottamuksen ansaittua hän voi osoittautua hyvin uskolliseksi ja kunnioitettavaksi ystäväksi, jonka vertaisia löytää vain Iseeviot-peilistä.
Nephilia on pärjännyt suurimman osan elämästään omillaan, mikä näkyy vahvasti hänen sosiaalisessa riippumattomuudessaan ja vetäytyneisyydessään. Nephilia ei ole äärimmäisen seurallinen, eikä yleensä hakeudu erityisen puheliaiden tai varsinkaan uteliaiden persoonien läheisyyteen, vaan viihtyy hyvin omassa seurassaan tai korkeintaan läheisen ystävän kanssa kahden kesken. Hänellä on paha tapa keskustella itselleen tuntemattomien kanssa samalla tavoin kuin asioidessaan Irvetassa: vähäsanaisesti turhia jaarittelematta ja menemällä yleensä suoraan asiaan, aivan kuin keskusteluilla olisi aikaraja. Nephilia onkin toisinaan hieman sosiaalisesti kömpelö: arkinen jutustelu jää helposti sattumanvaraiseksi, koska muiden asiat jaksavat harvemmin kiinnostaa häntä. Nephilia saattaa tästä syystä vaikuttaa hieman tökeröltä, koska hän ei yleensä pelkää olla näyttämättä kiinnostuksensa puutetta. Mutta silloin, kun hänen kohdalleen osuu kiinnostava henkilö, hän osaa olla suorastaan vaaniva. Nephilia on ihmissuhteidensa osalta melko kylmäjärkinen ja käytännöllinen, eikä hänen luonteeseensa kuulu ylipäätään kuin vain henkilö- ja tilannesidonnainen sentimentaalisuus. Nephilia ei kuitenkaan kammoksu muissa sentimentaalisuutta: muiden tunteenomaisuus peräti viehättää häntä. Lisäksi hän vierastaa varallisuutta ja materialismia puolesta puhuvaa ajattelua ollessaan itse harvinaisen minimalistinen niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Nephilia ei välitä yhteiskunnassa vallitsevista hierarkioista ja kunnioittaa auktoriteetteina vain heitä, jotka uhkaavat hänen välitöntä olemassaoloaan. Hän on elämänasenteeltaan niin realistinen kuin aika ajoin pessimistinen, elettyään vaikean ja raadollisen lapsuuden ja nuoruuden. Nephilialla on toisinaan taipumusta nihilistiseen ajatteluun.
Huumorin osalta Nephilia on aika kuiva ja sarkastinen, siis hyvin perinteinen. Hän käyttää sarkasmia miekkana ja kilpenään, mutta paljon harvemmin miekkanaan, koska silloin hyökkäys vaatii erityistä kiinnostusta ollakseen sen arvoinen. Nephilialle käytännössä mikään ei ole pyhää niin kauan, kun liiallisiin henkilökohtaisuuksiin ei mennä. Hän on yleisesti sanastoltaan melko alatyylinen ja ylätyylinen vain ollessaan ivallinen. Nephilia pilailee usein omalla kustannuksellaan viihdyttääkseen itseään, jos tylsä ja triviaali sananvaihto kaipaa sitä. Siitä huolimatta Nephilia on äärimmäisen ylpeä noita, jolle alistuminen on harvinaista. Katuviisaana hän tietää, milloin on parempi kiertää kaukaa, mutta tasavertaiselta tai heikommalta vaikuttavan vastustajan edessä hän ei pelkää olla puolustamasta itseään. Nephilia ei kuitenkaan kerjää verta nenästä turhanpäivisiltä vaikuttavien asioiden takia, eikä yleensä ole edes provosoitavissa siihen. Stoalaisesta hän on kuitenkin kaukana: Nephilia vie suuttuessaan silmän silmästä, jos kyse on riittävän henkilökohtaisesta asiasta kuten esimerkiksi hänen tarkoituksenmukaisesta ja ansaimattomasta nöyryyttämisestä. Nephiliaa ei lähtökohtaisesti hetkauta pahemmin mikään, koska Iskunkiertokujalla on tullut nähneeksi paljon kaikenlaista. Sen sijaan häntä puistattaa ventovieraiden ystävällisyys sekä muiden tekemät palvelukset, joista ei jää velkaa.
Ulkonäkö: Tulossa!
Menneisyys: Nephilia Beldam syntyi Leicesterissä, Englannissa rakkauksettoman avioliiton seurauksena, kun hänen sekava ja epätoivoinen äitinsä Megaira käytti lemmenjuomaa saadakseen jästimiehen pauloihinsa. Heille syntyi lyhyen ajan jälkeen lapsi, joka sai nimen Nephilia kaukaisen taikaverillisen perheenjäsenen mukaan. Toisin kuin Megaira luuli, mies ei kuitenkaan rakastanut häntä kuin ainoastaan lemmenjuoman vaikutuksen alaisena. Hän rakasti kuitenkin omaa tytärtään ja halusi pitää hänet itsellään. Megaira suuttui kateudesta ja pelotteli tytärtään pitkin hänen lapsuuttaan salaperäisellä kohtalolla, joka odottaisi heitä kumpaankin ja estäisi heitä koskaan tuntemasta aitoa rakkautta. Kaltoinkohtelu teki nuoresta noidasta itsetunnoltaan heikon, vetäytyneen ja äärimmäisen herkän. Nephilia kävi siitä huolimatta Tylypahkan taikakoulun Luihuisen tuvan oppilaana, joka osoittautui poikkeuksellisen lahjakkaaksi mm. liemissä ja muodonmuutoksissa. Valmistuttuaan Tylypahkasta Megaira paljasti olevansa hyvin sairas, nimittäin hän kantoi harvinaista verenkirousta, joka muuttaisi hänet pysyvästi kammottavaksi pedoksi. Kun niin lopulta tapahtui, Megaira surmasi ensin kostonhimoisesti miehensä ja varoitti sitten tytärtään samasta kohtalosta, joka odottaisi häntä vielä jonakin päivänä. Veriteon jälkeen hän luikki pedon muodossa metsään, eivätkä äiti ja tytär koskaan enää tavanneet. Nephilia pakkasi tavaransa ja hyppäsi taikaministeriön pelossa Poimittaislinjan kyytiin, päätyen lopulta Iskunkiertokujalle lainsuojattomaksi eli käytännössä kodittomaksi.
- Kodittomuuden vuodet:
- Nephilia eli vuosia kodittomana Iskunkiertokujalla lorvien pitkälti muiden nurkissa. Hänen ainoita ystäviään olivat muut velhoyhteisön hylkiöt, kuten vampyyrit, ihmissudet ja muut vähäosaiset, jotka eivät löytäneet paikkaansa Iskunkiertokujan ulkopuolelta. Näistä ystävistä tärkeimpiä olivat mm. taikuutta vihaavia vanhempiaan paennut Rupert Gribble ja hänen surkkiystävänsä Grendel Mooch, joka jäi orvoksi vanhempiensa hylkäämänä. Heidän jokapäiväistä elämäänsä leimasivat lukuisat haasteet ja ongelmat, jotka vaikeuttivat yrityksiä päästä eroon köyhyydestä. Käytännössä Nephilia joutui opettelemaan vähäosaisten ystäviensä avuin katuviisaaksi selviytyäkseen taikamaailman hylkiöiden joukossa, jossa jokainen taisteli paikastaan ja oikeudestaan elää. Varhaisina vuosina Nephilia päätyi lahjakkuudestaan huolimatta niin majatalohuoneiden siivoojaksi kuin kapakoiden tiskin taakse, koska paikalliset näkivät hänet hylättynä ja lahjattomana orpona, jolla ei ollut tulevaisuutta isommissa piireissä. Hän työskenteli joitakin vuosia tiettävästi myös myrkkyihin erikoistuneessa kivijalkakaupassa.
Kodittomuuden stigmasta ei ollut helppoa päästä eroon edes silloin, kun Nephilia lopulta pääsi ensimmäistä kertaa vuokralle Borgin & Burkesin yläkerrassa sijaitsevaan pieneen huoneistoon, jonka omistaja oli jo tovin yrittänyt etsiä aikaisempaa rauhallisempaa ja elämänhallintataidoiltaan tasapainoisempaa asukasta. Paikalliset tunsivat hänet silti laitapuolen kulkijana, joka oli valmiina menemään äärimmäisyyksiin välttyäkseen yöpymästä ulkosalla. Nephilia yritti jo varhaisessa vaiheessa tehdä vaikutusta Iskunkiertokujalla käyskenteleviin hiippareihin, jotka testasivat jatkuvasti hänen luotettavuuttaan toinen toistaan hullummilla pyynnöillä. Niin hän päätyi tekemään kaikenlaisia palveluksia itseään vaikutusvaltaisemmille velhoille ja noidille, jotka hyötyivät Nephilian kaltaisista uhkapelureista. Nephilia teki käytännössä päivätyönsä ohella paljon kaikkea laitonta, josta pienenkin virhearvion tapahtuessa olisi voinut ajautua suuriinkin ongelmiin taikalainvartijoiden kanssa. Hän ei kuitenkaan koskaan jäänyt kiinni, vaikka toisinaan läheltä piti.
Asioidessaan kaikenlaisten hiippareiden kanssa Nephilia kohtasi runsaasti muita taikamaailmaan kuulumattomia, siis heitä, jotka kokivat ulkopuolisuuden tunnetta päältäosin puoli- ja puhdasveristen velhojen ja noitien hallitsemalla Iskunkiertokujalla. Vaikka Nephilia oli puoliverinen, hän ei kokenut verenkirouksensa takia olevansa samaa kastia heidän kanssaan, ja siksi identifioitui omasta tahdostaan eniten puoliolentojen, vampyyrien, ihmissusien ja muiden verenperimältään "epäpuhtaiden" kanssa. Nephilia joutui toki pitämään verenkiroustaan yhtä salassa muilta kuin esimerkiksi ihmissudet, koska edes kaikki edellämainitut ryhmät eivät olisi katsoneet hyvällä verenkirousta kantavaa noitaa. Mitä harvempi tiesi, sitä vähemmän hänen täytyi pelätä henkensä puolesta. Jopa Iskunkiertokujan kaltaisessa pimeän taikuuden mekassa verenkiroukset eivät yleisesti olleet tunnettuja, jolloin niiden kantajiin liittyi paljon erilaisia väärinkäsityksiä. Salaisuudesta tiesivät siksi aluksi vain harvat ja valitut, kunnes tietävien joukko kasvoi siihen kokoluokkaan, että siitä tuli yleistietoa Iskunkiertokujalla asioivien keskuudessa.
- Rupertin kuolema:
- Sotkuisista ihmissuhteistaan tunnettu Rupert Gribble ajautui napit vastakkain paikallisten hiippareiden kanssa ja joutui pitämään matalampaa profiilia, voimatta kuitenkaan lähteä Iskunkiertokujalta, koska hänen statuksensa rekisteröimättömänä animaagina olisi saattanut hänet ongelmiin taikalain edessä. Nephilian yhteydenpito Rupertiin, joka tunnettiin aliaksestaan Argos, väheni käytännössä olemattomiin. Joidenkin vuosien jälkeen, kun Grendel palasi takaisin samoille kulmille vietettyään vuosia muualla kuin pääkaupunkiseudulla, Rupert paljastui tulleensa jästisyntyisiä lahtaavan väkijoukon tappamaksi. Kun Nephilia sai tietää siitä, hän syytti Grendeliä vapaaehtoisesti taikuudesta luopuneen ystävänsä kuolemasta, koska Grendel tiesi, että Rupertilla oli paljon vihollisia pitkin Iskunkiertokujaa, eikä hän pärjännyt omillaan yhtä hyvin kuin itsenäinen Nephilia. Syytöstä seurasi lopullinen välirikko, kun Grendel loukkasi Nephiliaa väittämällä verenkirouksen tekevän hänestä ylivoimaisen, ja Nephilia, joka halusi aina todistaa olevansa enemmän kuin verensä kiroama, piti hänen sanojaan anteeksiantamattomina, koska verenkirous tulisi ennen pitkää päättämään hänen elämänsä.
- Punotut verkot:
- Tulossa!
- Verensä siunaama:
- Tulossa!
Athanaton- Taikaministeri
- Viestien lukumäärä : 615
Join date : 03.09.2020
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
|
|